Tuusulan kunta tähtää edelläkävijäksi asukkaiden osallisuudessa. Ilona IT:n tuella osallistuvan budjetoinnin työpajat toteutettiin tuloksellisesti verkossa. Samalla löytyi uusia, entistä saavutettavampia keinoja demokraattiseen päätöksentekoon.
– Osallistuva budjetointi on tärkeä kulmakivi, kun kehitämme kunnan palveluita asiakaslähtöisemmiksi. Etätoteutuksen ansiosta asukkaat pääsivät koronarajoitustenkin aikana vaikuttamaan varojen kohdentamiseen, sanoo Tuusulan kunnan osallisuustyöstä vastaava kehittämispäällikkö Heidi Hagman.
Tuusula oli siirtynyt vuosittaiseen osallistuvaan budjetointiin kolme vuotta aikaisemmin strategisen osallisuusmallin myötä. Kun koronakriisi paheni, neljäs toteutus oli kesken: kunnalla oli varattuna 100 000 euron budjetti ja hallussaan 344 asukkailta tullutta ideaa, joista piti jalostaa konkreettisia äänestysehdotuksia projektisuunnitelmineen.
Työstö piti tehdä tiukassa aikataulussa ja tilanteessa, jossa kasvokkaiset kokoontumiset eivät tulleet kyseeseen.
Osallistuva budjetointi teemoja
– Kunnan omat etäkokouskanavatkin olivat monille asukkaille vieraita. Yhtälö tuntui aluksi lähes mahdottomalta, mutta päätimme tarttua härkää sarvista ja pyysimme Ilona IT:n Maj-Britt Kentziä apuun, Hagman kertoo.
Yhteistyössä Ilona IT:n kanssa kunta koulutti asiantuntijansa ja järjesti tuusulalaisille kuusi etätyöpajaa, joissa ideat puristettiin yhdessä menestyksekkäästi 136 suunnitelmaksi.
– Olemme kokeilleet digitaalisia toteutuksia aiemminkin, mutta ne ovat jääneet pienen mittakaavan kokeiluiksi. Nyt meillä on olemassa aivan uudenlainen toimintamalli kunnan ja asukkaiden yhteistyöhön.
Onnistunut kuntalaiskokemus on tulosta huolellisesta suunnittelusta
Avoimet verkkotyöpajat haluttiin järjestää matalalla kynnyksellä niin, että myös etävuorovaikutukseen tottumattomien olisi helppoa tulla mukaan. Huolellisella suunnittelulla oli tärkeä rooli.
– Kiinnitimme suunnittelussa huomiota erityisesti turvallisuuteen ja siihen, että riittävä tuki on saatavilla. Teimme myös rohkaisevat pelisäännöt vuorovaikutukselle. Täydellisestäkään tekniikasta ei saada kaikkea irti, ellei sitä soviteta tarpeeseen, Maj-Britt Kentz sanoo.
– Maj-Britt oli työpajoissa tärkeä selkänoja, joka varmisti hallitun etenemisen alusta loppuun. Asiantuntijat pystyivät keskittymään tärkeimpään eli työstön fasilitoimiseen, Hagman kertoo.
Hänen mukaansa pajoista tulikin ylistävää palautetta niin asiantuntijoilta kuin asukkailta.
– Kuntalaiset kokivat, että kunnan työntekijät ovat heitä varten. Saimme aikaiseksi aivan samat asiat kuin kasvotusten.
Moniäänistä päätöksentekoa entistä matalammalla kynnyksellä
Yksi Tuusulan kunnan osallisuustyön kantavista ajatuksista on se, että mahdollisimman monien näkemykset pääsisivät kuulluiksi. Etätyöpajat edistivät tätä tavoitetta konkreettisella tavalla: pajoissa oli mukana ihmisiä, jotka eivät olleet aiemmin kuulleetkaan mahdollisuudesta osallistua kunnan budjetointiin.
– Nyt mukanaolo oli mahdollista vaikkapa lasten leikkejä kotisohvalla valvoessa tai liikuntarajoitteista huolimatta, Hagman sanoo.
– Digitaalisuus on tehokas keino palveluiden saavutettavuuden parantamiseen silloin kun toteutus on hiottu huippuunsa ja järjestäjillä on riittävät valmiudet, Kentz jatkaa.
Kunnan asiantuntijat saivatkin aimo annoksen rohkeutta järjestää digitapahtumia kasvokkaisten kohtaamisten rinnalla myös jatkossa.
– Saimme innostavan onnistumiskokemuksen uudenlaisista vuorovaikutuksen malleista, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Pystymme varmistamaan entistä tehokkaammin, että palvelut vastaavat aidosti kuntalaisten tarpeisiin, Hagman summaa.
Tuusulan OSBU-prosessissa Ilonan Maj-Brittia riemastutti erityisesti se, että myös lapset ja nuoret oli huomioitu aidosti osallisina ja he pääsivät Wilma-tunnuksilla (ikäraja 12 v) sekä ideoimaan että äänestämään.