Ilonan Maj-Britt Kentz kertoo, että ilonalaisten haave on luoda nykyvanhempia ja varhaiskasvatusta aidosti palveleva työväline ratkaisemaan varhaiskasvatuksen ikiaikaista yhteistyöongelmaa: osallisuutta. Sujuva, molempien osapuolten – niin huoltajien kuin varhaiskasvattajien – arkeen mukautuva osallisuus tarkoittaa lasta koskevaa pedagogista vuoropuhelua.
Lapsella on oikeus oppia, ja aikuisten tehtävä on tukea häntä siinä, ei vain silloin tällöin, vaan säännöllisesti ja monipuolisesti. Viestinnän työvälineet ja tavat vuorovaikuttaa ovat muuttuneet aikoja sitten. Muutos ei kuitenkaan heijastu osallisuuden keinoihin, minkä lisäksi perheiden osallisuus käsitteenä on ylipäänsä huonosti ymmärretty. Perheet ovat jääneet ottaviksi osapuoliksi, ja niillä käytänteillä ja traditioilla on menty, mitä on ollut tarjolla.
- Kuvat ja videot ovat nykyaikana hallitseva kommunikoinnin tapa, mikä tarkoittaa arkikielisesti ihan vaan sitä, että nykyään me juttelemme näyttäen asioita toisillemme kuvien ja videoiden avulla. Perhepiirissä sukulaisten ja ystävien kesken perustetaan erilaisia kuvallisen viestinnän ryhmiä, mikä on ihan ok. Varhaiskasvatuksessa kuluttajapuolen sovellukset, kuten Instagramin yksityisviestit tai Whatsapp taas ovat ehdoton nou-nou, Kentz toteaa.
Suunnittelun ja ulkonäkönsä puolesta ne kyllä sopivat kehittämämme palvelun ja sen käytettävyyden muotoiluun. Siksi viestintä tuntuu käyttäjälle heti tutulta ja on helppokäyttöistä, jatkaa Christian Alopaeus,Ilonan toimitusjohtaja.
Arjen digitaalinen kulttuuri kehittää digitaitoja
Nykyajan kolmi-nelikymppisten sukupolvet ja heistä nuoremmat ovat useimmiten erittäin nohevia mobiili-, pika- ja digiviestimien käyttäjiä. Siitä huolimatta, tai kenties juuri siksi, tarvitaan turvallinen kanava, missä vapaa-ajan viestit ja lapseen liittyvä pedagoginen viestintä vahingossa sekoitu lähettäjän, eivätkä vastaanottajan päässä.
Emillissä viestinnän protokollat on lähtökohtaisesti rakennettu siten, että sisältöä ei pysty jakamaan yhteisön ulkopuolelle. Eräs toinen varhaiskasvatusta palveleva ominaisuus on ehdottomasti se, että lapseen liittyvän keskusteluryhmän rakenne mukailee käytännön tilannetta
- Eli vain ne aikuiset tulevat ryhmään ja poistuvat sieltä, joille lapseen liittyvät pedagogiset asiat niin sanotusti kuuluvat, Alopaeus summaa.
Yhteissuunnittelu varhaiskasvattajien kanssa on auttanut ilonalaisia oivaltamaan monta monituista käytännön asiaa. Nyt yhteistyö varhaiskasvattajien kanssa jatkuu ja monipuolistuu, sillä Kaarinan ja Ruskon kuntien kanssa elokuussa 2021 alkava yhteishanke, Lova-mobiili tuo nyt ensi kertaa myös perheet mukaan.
- Ilonalaisten suurin toive on, että lopultakin päästään kohti sitä, mikä jo vuoden 2017 varhaiskasvatuslakiin perustuvassa Vasussa asetettiin tavoitteeksi: osallisuudesta tulee aidosti normi ja aika ennen sujuvaa osallisuutta alkaa tuntua meistä kaikista vähän oudolta, päättää Kentz.
MAJ-BRITT KENTZ
Asiantuntija, kouluttaja:
oppiminen ja teknologia
luova tuottaminen
Zoom
Emill-tuotekehitys
+358 45 630 6303